Pallo-Iirojen pitkäaikainen ykköstorjuja Henri Saarinen ei jatka seurassa

Henri Saarinen ei jatka Pallo-Iirojen maalilla. Hyppy tuntemattomaan johti lopulta kuuteen Raumalla vietettyyn vuoteen.

Henri Saarinen jättää Rauman taakseen. Kaiken kaikkiaan kuudella kaudella Pallo-Iirojen maalia vartioinut turkulainen edusti Iiroja yhteensä 105 ottelussa (Nelonen 5, Kolmonen 48, karsinta Kakkoseen 2, Kakkonen 45, Suomen Cup 5). Näistä otteluista voittoja oli 59, tasapelejä 17 ja tappioita 29. Maalinsa puhtaana Saarinen piti yhteensä 34 kertaa.

Kuusi vuotta samassa seurassa ei ole arkipäivää edes oman kylän kasvateille ja vielä vähemmän tullista tulleille. Henri Saarinen kuitenkin päätti vuosi toisensa jälkeen, että tämä on hänelle oikea paikka pelata. Vuosien varrella Raumasta onkin tullut tärkeä paikka Saariselle, joka kutsuu Raumaa jopa toiseksi kodikseen.

- Kuusi vuotta ehti vierähtää aika nopeastikin. On se siinä mielessä ajateltuna aika pitkä aika, että se on omastakin elämästäni melkein viidesosa, joka Raumalla vierähti. Pitkä pätkä kuitenkin. On paljon syitä miksi siinä viihdyin, mutta kyllä meillä joukkueessa oli pääosin aina sellainen meininki, että kyllä siellä oli kiva käydä treenaamassa ja pelaamassa lähes päivittäin ja tehdä yhdessä sitä tulosta. Oli myös paljon kentän ulkopuolella sellaista, mitä tehtiin yhdessä, niin ne oli aina sellaisia huippukohtia jalkapallon kannalta. Tietysti myös tuo työpaikka missä olin, oli sellainen, jossa alusta loppuun asti vain kasvoi se mielenkiinto kaupan alaa kohtaan. Raumalle tullessa mulla oli aika auki, mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa, niin sekin oli hyvä, että löytyi seuran kautta noin hieno työpaikka kuin Pick'n'Pay. Tietysti myös oma avopuoliso oli siinä oikeastaan alusta asti mukana, niin itse voin ainakin sen allekirjoittaa, että yksin en välttämättä olisi jaksanut siinä asua. Kyllä se auttaa, että on semmoinen tukihenkilö siinä mukana. Kuitenkin oli rankkoja viikkoja ja päiviä, niin kyllä siinä on iso voimavara takana.

- Kyllä mä voisin monta asiaa luetella, mitä syitä oli jatkaa aina Raumalla. Ehkä enemmän kuitenkin se, ettei ollut kauheasti sellaisia tekijöitä, jotka olisivat nopeuttaneet sitä lähtöä. Ennemminkin vain omaa olemista ja tekemistä helpottavia asioita. Ja olihan Raumalla mahtava pelata jalkapalloa. Noilla sarjatasoilla millä me ollaan pelattu, on vähissä paikat, missä on tuollaisia tapahtumia. Kuitenkin on sellainen olo, että on paljon ihmisiä jotka siitä välittää ja ihmisiä käy paljon matseissa. Itselläkään ei portit milloinkaan sinne ylempiin sarjoihin - ainakaan nyt vielä - auenneet, niin on silti mahdollisuus saada kokea tuollaisia ottelutapahtumia ja kokemuksia vähän alemmillakin sarjatasoilla. Se siivitti ainakin itselläni jatkamaan. Kyllä siitä jalkapallon pelaamisesta oikeasti nauttii, kun on tuollainen mielenkiinto ja seuraajamäärä siinä ympärillä.

Kun vuosia samassa joukkueessa on vierähtänyt jo kuusi, useimmiten yksittäisiä pelejä on jäänyt mieleen ylitse muiden. Saarinen osaa tällaisia pelejä nostaa esiin muutaman.

- Monesti tulee mietittyä, mitkä olivat niitä makeimpia matseja pelata ja muutaman heti pystyn nostamaan esiin. Edelleenkin kaikista makein voitto oli FC Ålandia vastaan ensimmäisellä kaudella vieraissa 1-2 voitto. 12 minuutin lisäaika ilman mitään perusteita, jossa taisteltiin kynsin ja hampain. Siellä oli Iirojen kannattajia lähtenyt bussillinen mukaan, niin mikäs sen makeampaa kuin voittaa siinä edessä. Se myös siivitti meidät karkumatkalle Ålandista ja varmistettiin nousu Kakkoseen. Ehdottomasti oli parhaimmalta tuntuva voitto.

- Pitsiyön pelit varmasti jokaiselle, joka on Iiroissa pelannut ovat niitä parhaimpia matseja. Stadion täynnä ja hieno kesäilma, niin mikäs sen hienompaa. Itselläni oli kivaa, kun voitettiin jokainen jokainen pitsiyön peli. Sieltä jäi aina hyvä fiilis ja oli mukava lähteä sen jälkeen pitsiyötä viettämään joukkueen kesken. Niistäkin ehdottomasti TamU-matsit oli kaikista makeimpia voittoja, kun vierailijoiltakin oli paljon kannattajia paikalla, soihdut syttyivät ja meininki oli katossa. ne molemmat oli etenkin noista pitsiyön peleistä sellaisia, jotka jäivät parhaiten mieleen.

- Varmasti myös ennen viimeistä nousukautta pelatut molemmat karsintaottelut, vaikka tulos olikin mitä oli. Jalkapallossa pääsee harvemmin tuollaisia karsintamatseja pelaamaan. Kyllä se kun panos on noin iso, tuo sinne kentälle ihan eri fiiliksen ja jännityksen, kun se on niin pienten marginaalien peli. Ne olivat tuloksesta huolimatta makeita matseja päästä pelaamaan. Varmasti on monta muutakin matsia, jotka on unohtanut. Nuo on ne ensimmäiset, mitkä tulevat itselleni mieleen ja varmasti ikuisesti tulen myös muistettua.

Reilun parikymppisen maalivahdin saapuessa kuusi vuotta sitten, ei hänellä ollut juuri tietoa Raumasta tai sen jalkapalloseurasta. Nyt poistuessaan Saarinen tuntee kaupungin kuin omat taskunsa, ja mies tullaan varmasti näkemään Äijänsuolla myös tulevaisuudessa.

- Voin sen sanoa, että paljon rikkaampana kokemuksista, opeista, yhteyksistä, kavereista ja tukihenkilöistä olen, kuin mitä Turusta Raumalle lähtiessä. Sieltä on niin paljon jäänyt käteen omaan elämään, että on vaikea edes kuvailla sitä merkitystä. Jos lähdetään jo siitä, miten tein Raumalla töitä Pick'n'Payssa. Mulla ei ollut mitään hajua, mitä haluaisin tehdä elämässäni. Sen työn kautta varmistui se, että kaupan ala on oma juttu. Jalkapallosta puhuttaessa kun en ole ylempänä koskaan päässyt pelaamaan, niin se että Kakkosessa ja Kolmosessa pääsee kokemaan tuollaisia ottelutapahtumia ja sen fiiliksen, että meidän tekeminen kentällä oikeasti merkitsee ihmisille, jotka välittää. Silloin kun oli hyvä pöhinä peleissä ja tuli tulosta, niin kyllä sen huomasi. Siellä oli tosi hienoa pelata kun homma kulki. Vaikea kuvitella, että kovin monessa paikassa tuollaisia kokemuksia olisi mahdollista saada. Omallakin jalkapallouralla kun pääsi kokemaan tuollaisia tapahtumia, on se itselle tärkeää ja sillä on ollut merkitys, että on jaksanut pelata näin pitkään. Monet loepttavat jo aiemmin. Se, että pelaamisesta saa tuollaisen palkinnon, merkitsee itselleni tosi paljon.

- Raumasta tuli sellainen kaupunki, missä varmasti tulen käymään ja jossa on paljon tuttuja, kenen kanssa tulee matseissa törmäiltyä. On hienoa, että saa tuollaisia kokemuksia jotka avartavat omaa elämää myös jatkossa. Vaikea edes ajatella kaikkea, mitä siitä on saanut irti. Kokemuksen se oli täysin sen arvoinen, että tuli otettua odottamaton hyppy sinne. Ei olisi ikinä uskonut, että lähtisi Raumalle pelaamaan, enkä pitänyt sitä edes vaihtoehtona ennen kuin Akusti Salonen mut sinne pyysi. Kiitos kuuluu myös hänelle siitä, että olen saanut tuollaisen kokemuksen elämääni. Näin jälkikäteen voi sanoa, että olen erittäin tyytyväinen ratkaisuuni.

Lopuksi on tullut kiitosten aika. Samalla Saarinen myös avaa tulevaisuudensuunnitelmiaan niin jalkapallokentillä, kuin sen ulkopuolella.

- Paljon terveisiä ja kiitoksia tässä onkin tullut jo puolin ja toisin vaihdeltua sen jälkeen kun ilmoitin, etten jatka enää Raumalla. isoimmat kiitokset edelleen kuuluu Akustille, jonka ansiosta pääsin Raumalle ylipäänsä pelaamaan. Hänen työlleen löytyy edelleen iso kiitollisuus ja arvostus. Totta kai kaikki valmentajat ja pelikaverit, keiden kanssa olen päivittäin nähnyt, treenannut ja pelaillut, helle isot kiitokset. Samoin kaikki taustat aina huoltajista toimistoväkeen asti. Erityismainintana Kaija Savunen, jonka kanssa olen varsinkin tuossa lopussa kaupan töissä monesti nähnyt. Hän oli aina itselleni sellaine niso tukihenkilö, keneen aina pystyi luottamaan ja keneltä pystyi kysymään, jos jokin ei onnistunut. Erityisesti hän, mutta totta kai kaikki, kenen kanssa olen ollut yhteyksissä.

- Pick'nPayn väelle isot kiitokset. Jos työnteko voi tuntua siltä, ettei se tunnu työnteolta, niin tuolla oltiin hyvin lähellä sitä. Sieltä on myös tuo oman alan löytyminen pitkälti sen ansiosta. Siellä on päässyt nauttimaan siitä, että on oikeasti mielekästä tehdä töitä. Myöskin Pyörä-Nurmelle Hanelle ja muulle Pyörä-Nurmen väelle kiitokset, heidänkin kanssa on tullut tehtyä yhteistyötä.

- Kaikki varmasti tietää kenelle kiitokset kuuluu, iso tukiverkosto on Raumalta löytynyt. Totta kai omalle avopuolisolle ja perheelle isot kiitokset tästä ajasta. Siinä on ollut mittaamattoman iso tuki. Kaikkien näiden ansiosta on voinut keskittyä työntekoon ja pelaamiseen hyvin helposti, kun hommat on toiminut ympärillä niin hienosti. Kyllä Raumalla on paljon semmoista porukkaa, kun on jäänyt ikuisuuksiin mieleen ja varmasti tulen heidän kanssaan olemaan yhteyksissä.

- Tulevaisuudensuunnitelmat on nyt alkupuitteissa. Ennen vuoden vaihdetta varmistui, että lähden opiskelemaan Turun Ammattikorkeakouluun Tradenomiksi liiketalouden linjaa,, joka jo tammikuussa ehti alkaakin. Se oli tuon kaupan kokemuksen kautta, että halusin sinne lähteä koulun puolesta kehittämään itseäni, kun kaupan ala aika lailla varmistui meikäläisen alaksi. Uusi työpaikka löytyi Kespron noutotukusta Turusta.

- Jalkapalloa en suinkaan lopeta, vaan Kaarinan Pojissa jatkuu mun pelaamiset. siellä onkin useampi raumalaisille tuttu sekä valmennuksessa että pelaajistossa. Siellä on hieno porukka ja me lähdetään Kolmosessa jahtaamaan tietysti nousua. Eli pelaamiset ei suinkaan lopu, mutta totta kai tulee paljon töiden ja koulun puolesta hommaa. Väistämättä on niin paljon tullut uutta elämään, että täytyy myös niille laittaa painoarvoa ja käyttää aikaa niihin. Paljon tulee muuttumaan tässä Turkuun takaisin muuttaessa, varmasti paljon uutta ja jännittävää tiedossa.

- Innolla odotan, että pääsee katsomaan Iirojen ensi kauden pelejä, varmasti pyrin tulemaan useasti stadionille paikalle kannustamaan Iiroja. Aina varmasti tulee Raumalle käytyä. Mökki kun löytyy nyt perheeltä sieltä, on huomattavasti helpompaa pitää Rauma sellaisena toisena tukikohtana.

- Kaikille isot kiitokset! Hyvät jatkot ja tsempit kauteen sekä muuhun elämään. Varmasti törmäillään jo ensi kaudella monen kanssa ja vaihdellaan kuulumisia!

Koko Pallo-Iirojen seurayhteisö yhtyy kiitoksiin Henrille näistä vuosista ja toivottaa hyvää jatkoa niin jalkapallokentillä kuin niiden ulkopuolella!

4.5. klo 16 ottelussa Tampere Unitedia vastaan muistetaan Henri Saarista vuosista Pallo-Iiroissa.

KIITOS HEMPPA!