Kaisa Siivonen - naisjalkapalloilun keulakuva

17.6.2015

Kaisa Siivonen - raumalaisen naisjalkapalloilun keulakuva
Kaisa Siivonen - raumalaisen naisjalkapalloilun keulakuva
Kaisa Siivosen (ent. Rintala) potkutekniikka mallia vuodelta 2003
Kaisa Siivosen (ent. Rintala) potkutekniikka mallia vuodelta 2003
Tämä joukkue pelasi liigatasolla.
Tämä joukkue pelasi liigatasolla.

Pallo-Iirot täyttää tänä vuonna 85 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi "Yksi seura - monta tarinaa" - juttusarjassa haastattelemme taustavaikuttajia, entisiä pelaajia, vapaaehtoisia, seuralegendoja eli ihmisiä jotka tekevät Pallo-Iiroista meidän seuramme.

Kaisa Siivonen tunnetaan jalkapalloilijana paremmin tyttönimeltään Rintala. Kaisalle jalkapallokentät tulivat hyvinkin tutuiksi lapsuusvuosilta kun isoveli Ville Rintala pelasi Pallo-Iirojen junioreissa ja äiti on Iirot-legenda Kaija Savunen.

-     Veljen pelaamisella oli tietysti iso vaikutus siihen, että aloitin itsekin pelaamaan. Toki myös äiti oli jo silloin mukana Pallo-Iirojen toiminnassa ja olin kentän laidalla aina maskottina mukana, Kaisa muistelee.

Nappulaliigassa Kaisa pelasi Manchester Unitedin paidassa. Silloin 6-vuotiaana tyttöjen joukkuetta ei vielä ollut, joten ensimmäiset kosketukset joukkuepelaamiseen Kaisa otti poikien joukkueessa. Myöhemmin perustettiin tyttöjen joukkue ja siitä joukkueesta luotiin pohja menestyksekkäimmälle ajalle raumalaisessa naisjalkapalloilussa.

 

Pallo-Iirojen tyttöjen C-juniorijoukkue teki historiaa

Pallo-Iirojen 1978-syntyneiden ikäluokka on naisjalkapalloilussa kaikkien aikojen menestyksekkäin. Ikäluokasta nousi monta pelaajaa naisten edustusjoukkueeseen ja saavutti siellä menestystä. Ikäluokan yksi suurimmista saavutuksista oli kuitenkin C-tytöissä voitettu Suomenmestaruus vuonna 1991. Kaiken lisäksi joukkue oli nuorempaa ikäluokkaa C-tytöissä ja lopputurnauspaikka oli kiinni karsinnoista sekä menestyksestä sarjakauden aikana. Finaalissa kaatui HJK selvänumeroisesti.

-     Kohtasimme HJK:n alkulohkoissa aikaisemmin ja hävisimme silloin. Taisivat vähän tulla takki auki finaaliin. Voitimme sen pelin selkein numeroin, Siivonen muistelee historiallista hetkeä.

Pallo-Iirot on voittanut kaikki ikäluokat mukaan lukien SM-kultaa 78-ikäluokan lisäksi vuonna 1997 A-tyttöjen toimesta. Tosin silloin lopputurnaukseen pääsi ilmoittautumalla. Mikä teki ikäluokan joukkueesta niin vahvan, että SM-kullan lisäksi siitä nousi niin monta pelaajaa naisten edustusjoukkueeseen asti?

-     Se oli varmasti monesta asiasta kiinni. Ehkä isoin asia oli sitoutuminen. Jos meillä oli treenit niin kaikki olivat paikalla. Ei ollut tekosyitä tai selityksiä eikä kukaan kärissyt vaikka oli esimerkiksi kovia intervalliharjoituksia. Kaikki olivat siinä yhteisessä jutussa täysillä mukana. Toiseksi me olimme todella pitkään yhdessä. Joukkue pysyi kasassa pikkujunnuista asti. Sen lisäksi meillä oli oikeasti mukavaa yhdessä ja viihdyimme toistemme kanssa myös vapaa-ajalla, Kaisa miettii.

Pallo-Iirojen C-tytöt SM-kultaan valmensi Veijo Akkanen ja Erkki Sirola. Vuosien varrella moni joukkueesta pelasi aina naisten edustusjoukkueeseen asti. Heistä muodostuikin naisten edustusjoukkueen historian menestyksekkäimmän ajan runko. Kuitenkin sitä täydensi myös nuorempien ikäluokkien hyvät pelaajat.

-     Nuoremmista ikäluokista tuli hyviä vahvistuksia kuten Pauliina Vahander, Maria Nordlund ja Katri Rajala vain muutamia mainitakseni.

 

1978 syntyneiden ikäluokka kantava voima myös naisten edustusjoukkueessa

Kaisa Siivosen 1984 alkanut jalkapalloura oli pitkä ja värikäs. Siivonen lopetti pelaamisen vuonna 2010 ja oli mukana naisten edustusjoukkueen monessa eri vaiheessa. Paras muisto Siivosen peliuralta on vuodelta 2000.

-     Pelasimme Ykköstä kauan. Olimme useampana vuotena aivan kärjessä, mutta emme nousseet. Vuonna 2000 sitten nousimme. Ratkaiseva ottelu pelattiin kotikentällä ja voitimme sen. Nouseminen oli silloin todella pitkän tien takana, Siivonen muistelee lämmöllä.

Ykkösessä oli tuolloin kaksi lohkoa, jonka jälkeen pelattiin karsinnat. Edes lohkovoitto ei taannut nousua.

-     Muistan hyvin sen huuman vieläkin, jonka nouseminen toi. Sinä iltana juhlittiin, oli saunaillat ja kaikki.

Sama ikäluokka oli vahvasti edustettuna naisten edustusjoukkueessa rungossa tuolloinkin, mutta mukana oli myös nuorempia lahjakkaita pelaajia esimerkiksi 1983 syntyneiden ikäluokasta.

Pallo-Iirot pelasi seuraavat kaksi kautta korkeimmalla sarjatasolla. Sen jälkeen naisten edustusjoukkue putosi takaisin Ykköseen ja myöhemmin Kakkoseen noustaakseen vielä kertaalleen toiseksi ylimmälle sarjatasolle. Tällä hetkellä naisten edustusjoukkue pelaa Kakkosessa, mutta on asettanut tulevaisuuden tavoitteekseen pelata SM-tasolla.

-    Tavoite on kyllä kova. Sitoutumista se vaatii. Jalkapallon pitää olla, jos ei nyt tärkein asia, niin aika korkealla jokaisen pelaajan prioriteettilistalla. Pitää olla valmis tekemään uhrauksia, Siivonen pohtii.

Pallo-Iirojen valmentaja nousun aikana oli juuri valmentajan uraansa aloitellut Boguslaw Plich.

-     Silloin aloittelin uraani valmentajana. Nuorena valmentajana olin silloin aina tyytymätön, kaiken olisi voinut tehdä vielä paremmin. Jälkikäteen ajateltuna halusin silloin, että he pelaavat kuten minä. Kesti 15 vuotta ymmärtää, että parempi on antaa heille tehtävä ja valmistaa siihen parhaalla mahdollisella tavalla ja antaa pelaajien hoitaa toteutus omalla tavallaan, Boguslaw muistelee.

-     Muistan kun hävisimme erään ottelun 1-3 kotikentällä ja olin pelin jälkeen kovin loukkaantunut. Huusin joukkueelle. Toisaalta sen jälkeen voitimme 4-5 ottelua putkeen ja joukkueeseen syntyi sisäinen tarve, voittamisen halu.

 

”Johtohahmo henkisesti ja fyysisesti kentällä”

Kaisa Siivonen lopetti jalkapallouransa kauteen 2010. Yleensä pelipaikka putoaa ylhäältä alaspäin uran edetessä, mutta Siivosella kävi toisinpäin. Hän aloitti uransa topparina ja lopetti hyökkääjänä. Siivonen on nykyään kahden pojan äiti ja välillä lapset kulkivat mukana pelireissuillakin.

-     Muistan ensimmäisen äitienpäiväni ikuisesti. Istuin silloin vauva sylissä bussissa pelimatkalla jonnekin, Kaisa nauraa.

-     Pelikaverit sitten muistivat minua vielä äitienpäiväkakulla, joka oli aika liikuttavaa.

Kaisa Siivonen oli peliurallaan ehdoton johtaja kentällä ja pukukopissa. Itseään Kaisa ei mielellään kehu, mutta harkinnan jälkeen kuvailee seuraavasti.

-     Olin varmasti vastustajille ärsyttävä. Menin tilanteisiin sydämellä ja tunteella, aina täysillä.

-     Kyllä mä vahvuudekseni laskisin pallonhallinnan ja pelinlukutaidon.

Siivosen entinen valmentaja Boguslaw Plich allekirjoittaa Siivosen itsearvion.

-     Kaisa oli taitavampi pelaaja kuin nykyajan pelaajat. Itse asiassa koko Pallo-Iirojen joukkue oli silloin taitotasoltaan parempi mitä moni nykyajan joukkueista. Tämä saattaa johtua siitä, että nykytrendinä on varastaa lapsilta kilpailu. Pienet kilpailut, pisteet ja taulukot paremmuudesta ovat hyviä luomaan kilpailutilanteen. Niin pelaat kuin harjoittelet, Plich miettii.

-     Lisäksi Kaisa oli joukkueen henkinen johtaja. Se oli Kaisan rooli, hän veti joukkuetta henkisellä tasolla myös eteenpäin. Ihmisenä Kaisa on johtajatyyppiä.

Kaisa Siivonen pelikaveri naisten edustusjoukkueesta, Tuula Andreasenin mielestä Kaisan henkiset ominaisuudet näkyvät myös siviilielämässä.

-     Kaisa on mielestäni ollut aina yksi johtohahmoista kentällä niin henkisesti kuin fyysisesti. Periksiantamaton ja päättäväinen niin kentällä kuin myös arjessa. Esimerkkinä tästä Kaisalla on monen alan koulutusta. Ystävyys on jatkunut niin Kaisan kuin muiden pelikaverien kanssa tähän päivään asti, Tuula Andreasen kertoo.

 

”Kaisa oli ja on esikuvani”

Kaisa Siivonen mainitsee useaan otteeseen aktiiviuraansa muistellessa Maria Nordlundin. Hänen kanssaan yhteistyö kentällä sujui saumattomasti.

  - Kaisa on muutaman vuoden vanhempi, joten nuorempana toivoin, että pääsisin joskus pelaamaan Kaisan kanssa. Kaisa oli ja on mun esikuva, Maria Nordlund kertoo.

- Kaisan kanssa oli mukava pelata varsinkin hyökkääjinä yhdessä, koska ajatuksemme menevät hyvin yksiin sekä kentällä että sen ulkopuolella. Kentällä vahvuusalueemme olivat erilaiset ja täydensimme toisiamme hyvin. Kaisa pelasi aina täydellä sydämellä ja hyvällä asenteella, Kaisa olikin joukkueen kapteeni useana vuotena.

- Pelivuosista on jäänyt paljon hienoja muistoja, meillä oli huippujoukkue. Muistellaan useasti vieläki pelivuosia, vaikka pelaamisesta on jo aika paljon aikaa, Maria Nordlund päättää.

 

Jalkapalloperinne jatkuu perheessä

Pitkän uran ja joukkueen menestymisen tärkeitä tekijöitä sitoutumisen lisäksi on hauskuus. Joukkuehenki ja yhdessä tekeminen on syy siihen minkä vuoksi pelaajat käyttävät valtaosan vapaa-ajastaan harrastukseensa. Pallo-Iirojen menestyksekkään ikäluokan ja naisten edustusjoukkueen taustalla oli paljon töitä ja sitoutumista yhteisen tavoitteen eteen. Kuitenkin yhtä merkittävä tekijä oli, että yhdessä oleminen oli hauskaa ja ystävyyssuhteita solmittiin myös kentän ulkopuolella.

-     Kaipaan jalkapalloajoilta monipuolista treeniä ja joukkueen kanssa yhdessä olemista. Sitä tunnetta ei muualta saa kun teet 90 minuuttia töitä täysillä ja tuomarin viheltäessä pilliin pääset tuulettamaan voittoa, tällä hetkellä fysioterapian opiskeluilla koulutustaan täydentävä Kaisa kertoo.

-     Sitä ei voi väheksyä, että oli meillä oikeasti hauskaakin. Pitkät pelimatkat Ouluun tai Kemiin eivät haitanneet kun bussissa oli kivaa ja palautusjuomat kohdillaan. Kaikella on aikansa ja paikkansa, niin kovalla harjoittelulla kuin rentoutumisella.

Tällä hetkellä Siivonen työskentelee kauneusalalla, mutta opiskelee myös fysioterapiaa. Opiskelun kautta Kaisalle on herännyt myös ajatuksia jalkapallourastaan ja siitä tietoudesta, joka hänellä on nyt kehonhuollosta.

-     Polveni ovat peliuralta ihan sökönä eikä niitä vammoja voi tietenkään suoraan kehonhuollon piikkiin laittaa. Kuitenkin paremmalla kehonhuollolla olisi varmasti ollut vaikutusta jalkapallouraan. Huolellisen venyttelyn lisäksi muistaakseni aikoinaan ei paljoa harjoitettu esimerkiksi syviä vatsalihaksia. Olisi hyvä, jos junioriajoista lähtien opetettaisiin pelaajille oikea ruokavalio ja riittävä kehonhuolto. Varsinkin kun nuorempana niitä asioita ei automaattisesti tule mietittyä, Siivonen miettii.

Kaisan mielenkiinto jalkapalloon on säilynyt. Paikan päällä katsottujen otteluiden lisäksi Kaisan toinen poika on aloittanut jalkapalloharrastuksen. Monella tapaa ympyrä on siis sulkeutunut ja jalkapalloperinne jatkuu perheessä.

- - -

Kaisa Siivosen tarina oli juttusarjan 9. Yksi seura - monta tarinaa juttusarja jää nyt pienelle kesätauolle. Sarja jatkuu taas elo-syyskuussa. Kiitos lukijoille!